Hollanti, tuo Pohjanmaa ihmisillä. Suomen hakkapeliittojen jälkeläiset lähtivät selvittämään, miksi ihminen asuu Amsterdamissa, käy koulua Rotterdamissa ja harjoittelee Haagissa.
Matka alkoi täydellisyydellä. Telepaattinen yhteys Varalan Hillaryn & Norgayn on rakentumassa Nokian iskulauseiden mukaisesti. Upi nappasi Samulin kyytiin kohti sinioransseja siipiä Samulin Etelä-Suomen kartanolta 25 minuuttia edellä aikataulua. Hämmästyttävästä tilanteesta huolimatta Samuli asteli ilman viestejä samaisella sekunnilla kiinni auton ovenkahvaan. Hiljaa nyökäten virtasi vesi kohti Helsinki-Vantaata.
Ensimmäinen päivä Hollannissa käsitti lähinnä Haagin suosituimman naisen tapaamisen. Hän on ollut sitä jo lähes 500 vuotta. Haagista kannattaa tuoda tuliaisiksi helmikorvakoru kahvivohveleiden sijaan. Ainakin Vermeerin mielestä. Illalla aloitettiin 2000-luvun ristiretkien suunnittelu yhdessä 3K Hanna Junesin ja Vierumäen Emilia Rantasen (joka on sivistyksensä hankkinut aikanaan Varalasta). Tavoitteena oli piirtää maailman kartta yhdessä yhteistyössä, kuinka Erasmus-suunnitelmien avulla saadaan järkevämpiä sisältöjä niin Suomesta kuin Suomeenkin. Oi Suomi on.
Toinen päivä tiedetään aina reissujen päädonitsipäiväksi – tiedossa olisi useita ruokailuja ja kahveja sekä vähän kävelyä, johtuen lähinnä Samulin jännevalinnoista tälle reissulle. ROC ilman kootakin on vallan hyvää kuultavaa. Hollantilainen järjestelmä muistuttaa meidän yhteiskuntaamme ja jompikumpi on käynyt aikaan kopiointimatkalla niin koulutusten kuin kaksoisurasuunnitteluhetkillä.
Matkan henkisenä ja fyysisenä oppaana toimi Ed van Hattem, joka oli yhdessä koulutuksen johtajan Simone Willemsen kanssa valmistautunut suomalaisinvaasioon paremmin kuin Pep Guardiola Mestareiden liigan finaaliin.
Alkulämmittelynä käytiin tutustumassa Skills Gardeniin, josta ei löytynyt Upin kadonnutta pelisilmää vieläkään, mutta tulevaisuuden toivoille löytyi liikuntapaikkarakentamisen seuraava sivu. Liikunnallinen telmimisalue oli liitetty puumajoilla höystettyyn puutarhaopetustilaan. Tiedän, mitä tekisin Eurojackpotilla.
Ensimmäinen päivä käsitti kansainvälisyysohjelmien vertailun Delftin campuksella ja vielä ei päästy lopulliseen selvyyteen kummalla oli parempi tai isompi toiminta. Mutta päivän aikana keskustellessa löytyi useita ideaitiöitä kansainvälisyyden monipuolistamiseksi, jotka laitettiin tietokonemultaan kasvamaan. Kunpa muistettaisiin käydä multaa penkomassa heti kevään kasvuhetkinä. Sieltä löytyi siemenpussit mm. ensimmäisen vuoden Sportti caruselliin, opiskelijoiden tutkinnonosavaihtoon ja opettajien opetusmatkoihin. Kunpa ymmärrettäisiin, kuinka lähellä maailma onkaan.
Toisena päivänä siirryttiin Zuiderparkin campukselle ja siinä sherpa koki valaistumisen. Roikkuvat puutarhat eivät riitä kuvailemaan tunnetta siitä hetkestä, kun näkee paikan, jota on suunnitellut mielessään rakennettavaksi Hakametsään (nimi melkein keksitty). Kuinka yhdessä rakennuksessa voikaan olla liikunnan alan kaikki koulutustasot amiksesta ammattikorkeankautta korkea-asteelle. Siitä huolimatta urheilutiloja oli enemmän kuin Tokion Olympiakylässä. Urheilun Taj Mahal – copy & paste Mikko Heikkinen ja Markus Joonas.
Ja olihan talossa tietoakin. Top Sport NL on kuin suomalaiset valtakunnalliset valmennuskeskukset. Metropoli alue on työpaikkana mielenkiintoinen – kuin olisi saman päivän aikana töissä Helsingissä, Lahdessa ja Riihimäellä. Raiteita kuluisi, mutta koska aikataulut, niin lähinnä autotiet ja handsfree kuulokkeet. Näistä kertoi tarinoita Judith Rouwehorst, joka toimi elämäntaitojen edistäjänä 150 huippu-urheilijalle. Työnkuva, joka kannattaisi kopioida Suomeenkin kaksoisurakoordinaattorin ja psykologin väliin.
Niin ,emme saaneet vastausta, miksi ihminen käy päivän aikana kolmessa kaupungissa. Niin se vain on.