Ampumaurheilu oli onnekas, kun pääsimme aloittamaan ensimmäisenä urheilulajina Varalan Urheiluopiston ja Tampereen Urheiluakatemian puitteissa valmentajille ja urheilijoille tarkoitetun Euroopan Unionin opiskelijavaihdon Erasmus+ -ohjelmassa. Meistä kolmesta ohjelmaan osallistuneista on jo kaksi suorittanut vaihdon yhden vielä odottaessa sopivaa kohdetta. Kivääriampuja, nuorten MM-hopeamitalisti Alexandra Rosenlew toteutti vaihdon Ruotsin ampumaurheiluun suuntautuneessa lukiossa Sävsjössä. Minä akatemiavalmentajana ja Suomen Paralympiakomitean näkövammaisten ampujien maajoukkuevalmentajana osallistuin Puolan liikuntakulttuurijärjestö OLIMP:n näkövammaisampujien valmennusleirille Tarnowissa maan eteläosissa lähellä Krakovaa. Suuret kiitokset toteutuneista projekteista Varalan Urheiluopistolle.
Puola valikoitui minun kohteekseni, koska se on johtava näkövammaisammuntamaa Euroopassa ja itse asiassa koko maailmassa. Tämä ilmenee niin harrastajamäärässä kuin menestyksenä kansainvälisissä arvokilpailuissa. Kehittääkseen omaa valmennusjärjestelmää ja osaamista vertaisarviointi on syytä kohdistaa menestyviin järjestelyihin.
Kymmenpäiväisen vaihtoni aikana tutustuin puolalaiseen valmennusjärjestelmään ja seurasin heidän laji- ja fysiikkaharjoituksia. Kielirajoitteiden vuoksi pääosan oppimiskeskusteluista kävin heidän, jo aiemmin tuntemani, maajoukkuevalmentajan kanssa englanniksi. Kommunikointi urheilijoiden ja heidän avustajien kanssa oli hieman rajoittuneempaa kielimuurin vuoksi. Jostain muistin hatarista uumenista kaivelin kuitenkin nuoruudessa opiskelemani Saksan kielen alkeet esiin ja välttävä keskustelu onnistui. Ehkäpä ensimmäinen saksan kielen opettajani Anneli olisi joutunut tekemään paljon datiivi- ja akkusatiivikorjauksia. Mutta toimeen tultiin!
Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus perehdyttää lukijaa ampumaurheilun ja sen valmennuksen perusteisiin, vaan esitellä tehdyistä vaihtojärjestelyistä saatuja kokemuksia. Niin tässäkin, kuten yleensäkin valmentajatoiminnassa verkostoilla on merkitystä. Nämä verkostot voidaan jakaa ulkoverkostoihin ja sisäverkostoihin. Ulkoverkostolla tarkoitan tässä sitä, että vaihtoon lähtemisen olennainen edellytys on, että matkaan lähettäjällä tai lähtijällä on sellaisia kontakteja ulkomaille, joilta voi rohkeasti kysyä vaihtomahdollisuutta heidän valmennuskeskuksissaan tai -leireillään. Ajallisesti tämä voi onnistuu joskus ex tempore, mutta monessa muussakin maassa valmennuksen järjestelyt suunnitellaan vuosiperiodilla, jolloin monet asiat lukitaan. On siis oltava ajoissa liikkeellä.
Sisäverkostot ovat olennaisia lähtijän elämään ja valmennukseen vaikuttavia tahoja. Perheeseen, työelämään tai opiskeluihin liittyvät asiat on syytä järjestää etukäteen siten, että mahdolliset vaihdosta aiheutuvat häiriöt minimoituvat. Minulle työelämän jättäneenä aikuislähtijänä asiat olivat huomattavasti joustavammin järjestettävissä kuin alaikäisen koululaisen lähtiessä. Perheen ja koulun asettamat tavoitteet on syytä keskustella sidosryhmien kesken, jopa kirjata, ja antaa ne matkaan lähtijälle mukaan muistin vahventamiseksi. Toinen merkittävä ryhmä sisäverkostossa on urheilijan kotiseura ja mahdollinen maajoukkuevalmennus. Alexandran osalta päädyimme myöhentämään alkuperäistä vaihtoaikaa maajoukkueleirityksessä ja kansainvälisessä kilpailusuunnitelmassa tapahtuneiden muutoksien vuoksi. Onneksi vaihdon kohde suhtautui myönteisesti muutoksiin. Ajankohdan myöhentäminen vaikutti luonnollisesti vaihdon tavoitteisiin ja tehtäviin harjoituksiin.
Vaihdon suunnittelussa on muistettava myös kustannussuunnittelu. Isoja kustannustekijöitä on matkustaminen, majoitus ja mahdolliset harjoituspaikkakustannukset. Jonkin verran lisääntyy ravitsemuskustannukset yksilöllisten mieltymyksien mukaisesti. Erasmus+ -hanke rahoittaa merkittävän osan vaihdosta aiheutuneista kustannuksista, mutta vaihtoon lähtijän tai hänen taustayhteisönsä on myös varauduttava panostamaan jonkin verran: vaihtojärjestelyhän on investointi lähtijän osaamiseen!
Vaihdon parasta antia on luonnollisesti oppia, miten toisessa maassa lajin valmennus on järjestetty. On hienoa saada uusia virikkeitä omaan harjoitteluun, mutta turha havainto ei ole sekään, jos toteaisi valmentautumisen olevan kohdemaassa samanlaista kuin itsellä. Tämä parantaa henkistä vahvuutta kohdata ulkomaiset urheilijat myöhemmin kilpailuissa. Valmentautumisen samanlaisuutta esiintyy erityisesti niissä lajeissa, joissa on olemassa kansainvälinen koulutusjärjestelmä tai kattava valmennuskirjallisuus.
Saamiemme kokemuksien perusteella suosittelemme kaikenlaista yhteistoimintaa muiden maiden urheilijoiden kanssa. Pirkanmaalla se onnistuu joustavasti Varalan Urheiluopiston avustuksella Erasmus+ hankkeen järjestelyillä.
Mikko Taussi