Matkasimme Varalasta neljän LPT40-luokan opiskelijan sekä opettajan Samuli Liinpään voimin Hollantiin syysloman jälkeiseksi viikoksi. Kyseessä oli ensimmäinen pilottikokeilu uudessa Hollannin sekä Suomen välisessä projektissa, jossa tarkoitus on lisätä kulttuurien välistä ymmärrystä sekä tietoa. Pääsette tässä lyhyesti tutustumaan siihen, mitä kaikkea viikon aikana ehdimme tekemään sekä kuinka kulttuuri ja koulujärjestelmä eroaa Suomen ja Hollannin välillä.
Kuva 1: Delftin tori ja kaupungintalo Kuva 2: Torin toisella laidalla seisova keskiaikainen kirkko
Opiskelua, uusia kokemuksia ja kulttuuria Delftin kaupungissa
Matkamme kohti Hollantia alkoi jo varhain sunnuntai aamuna
Helsinki-Vantaan lentoaseman aulasta, missä ensimmäisenä tapasimme projektin muut osallistujat Vierumäeltä sekä Kolmen kampuksen urheiluopistoilta.
Finnair kuljetti meidät parissa tunnissa Amsterdamiin, josta jatkoimme suoraan junalla Delftiin ja sieltä vielä bussilla kohti hotellia. Matkustus oli aikaisesta startista huolimatta sujuvaa ja helppoa, ja olimmekin hotellilla jo puolen päivän aikaan. Loppupäivä oli vapaata ohjelmaa, jokainen tutustui ympäristöön haluamallaan tavalla tai osa ehkä ottamalla päiväunet hotellissa. J
Päätimme kuitenkin illalla lähteä kaikki yhdessä syömään keskustaan ja hieman tutustumaan toisiimme, matka sinne kävellen taittui noin puolessa tunnissa.
Ensivaikutelma pienestä Delftin kaupungista oli todella kiva!
Idylliset kadut, kanavat, polkupyörät joka paikassa, valaistus sekä vanhat upeat rakennukset loivat todella kauniin, kotoisan ja mukavan tunnelman.
Maanantaina hotelliaamiaisen jälkeen lähdimme kävelemään kohti
ROC Mondriaan Brasserskade Delft kampusta, jossa luokan opettaja Ed otti meidät rennosti hymyillen ja ilolla vastaan.
Ensimmäinen päivä kului lähinnä tutustuessa hollantilaisiin oppilaisiin erilaisten tehtävien varjolla pienissä sekaryhmissä, kampus kierroksella sekä iltapäivällä liikuntasalissa molempien maiden tyypillisten liikuntaleikkien parissa.
Iltapäivällä lähdimme hollantilaisten ohjeiden mukaan etsimään ruokakauppaa, ja onneksi sellainen löytyikin melko läheltä hotellia. Kauppareissun jälkeen osa porukasta lähti boulderoimaan hotellin viereiseen kiipeilykeskukseen.
Kuva 3 ja 4: Hotellin viereinen kiipeilykeskus tarjosi hyvät puitteet vapaa-ajalle
Tiistaina aamupäivän olimme koululla missä kuuntelimme tarinoita ja teimme tehtäviä kulttuureihin ja kulttuurielementteihin liittyvin teemoin.
Iltapäivällä lähdimme oppilaiden kesken tutustumaan Delftin keskustaan, nähtävyyksiin ja alkuillasta menimme kaikki yhdessä italialaiseen ravintolaan syömään. Tämän jälkeen vielä kävelimme useamman kilometrin paikallisen joukkueen Korfball treeneihin missä katselimme ja tutustuimme Suomessa ei niin tunnettuun lajiin. Mielenkiintoinen kokemus musiikkeineen kaikkineen. Pitkän päivän jälkeen oli ihanaa palata hotellille nukkumaan.
Keskiviikkona aamulla oli koululla erilaisia pienryhmä tehtäviä, päivällä pääsimme itse kokeilemaan Korfballia kun lajin harjoittajat tulivat pitämään meille treenit. Hauska mutta erikoinen laji, tuli hiki! Iltapäivällä pääsimme ulkoaktiviteettien pariin ja kokeilemaan seinäkiipeilyä ja ziplineä koululla. Korkeiden paikkojen vuoksi useampi pääsi ylittämään itsensä, mikä oli mukavaa ja toivottua vaihtelua.
Illalla suomalaiset tutustuivat omaehtoisesti kaupunkiin ja kävivät syömässä hollantilaisten oppilaiden suosittelemassa paikassa.
Torstaina suurin osa päivästä meni lähinnä luentoja kuunnellessa ja omia pohdintoja tehdessä, mutta mukaan mahtui myös mukava kävelytehtävä ulkona pareittain.
Vaikka päivät olivat melko tiiviitä meillä oli muutamana iltana onneksi myös vapaa-aikaa ja saimme toteuttaa itseämme juuri omalla tavallamme.
Osa kävi kiertelemässä kaupungilla nähtävyyksien perässä, valokuvaamassa kauniita rakennuksia, ostoksilla pienissä putiikeissa tai nauttimassa vain olosta erilaisissa ihanissa ravintoloissa. Jotkut porukasta kävi myös kiipeilemässä ja salilla hotellin lähellä olevassa kiipeilykeskuksessa.
Perjantai oli meidän viimeinen koulupäivä, mutta suuntasimmekin aamulla aikaisin Haagin kaupunkiin, toiset julkisilla ja toiset Uberilla.
ROC Mondriaan Haagin kampus oli upea ja melko uusilla tiloilla varustettu, näimme mm. ainutlaatuisen rantalentopallokentän sisällä mitä myös olympialajin treenaajat käyttävät harjoittelu alustanaan. Kampuskierroksen lisäksi aamupäivä meni kuunnellessa, keskustellessa ja pohdiskelussa aiheena ennakkoluulot ja syrjintä. Tämän jälkeen oli palautteiden annon aika, projektin todistusten jako ja loppupäivä olikin vapaata aikaa tutustua isompaan Haagin kaupunkiin kukin haluamallaan tavalla.
Kuva 5: Haagin kampuksella puitteet olivat hienot Kuva 6: Kampuksella sisällä rantalentopallokenttä!
Illalla menimme yhdessä vielä ADO Den Haagin jalkapallopeliin. Kommelluksilta ei tälläkään reissulla vältytty, mutta onneksi kaikki kääntyi aina parhain päin.
Kuva 7, 8 ja 9: Hollanti tarjoili monipuolista iltaohjelmaa
Lauantai aamuna lähdimme kohti Amsterdamin lentokenttää ja kotia.
Reissu oli monella tavalla silmiä avaava ja piristäväkin. Hollannin sää oli mukava plussa, aurinko paistoi ja lämpöäkin oli parhaina päivinä vielä 20 astetta. J
Kulttuurierot Hollannin ja Suomen välillä
Mitä suomalaiseen, ja etenkin tamperelaiseen, kulttuuriin tulee niin monelle saattaa ensimmäisenä tulla mieleen mustamakkara, jääkiekko ja Popeda. Syvällisemmin kun ryhtyy Suomen kulttuuria miettimään niin kyllähän meitä yhdistää rakkaan urheilukulttuurin lisäksi myös meille niin rakas ja tavallinen kotiruoka karjalanpiirakoineen ja perunamuuseineen kansalaisten tavoista ja tottumuksista puhumattakaan. Me suomalaiset olemme melko varautuneita, rauhallisia sekä vastuuntuntoisia ja tykkäämme noudattaa sääntöjä viimeiseen asti. Saunakulttuuria ei myöskään saa missään tapauksessa unohtaa.
Kulttuuri on siis monen eri asian summa, ja siihen sisältyvät muun muassa ruoka, musiikki, taide sekä tavat ja tottumukset. Yksi pääteemoista Hollannin matkalla oli tuoda tietoisuuteen sekä keskusteluun Hollannin sekä Suomen kulttuurieroja. Tämä oli myös teema, jolla viikko aloitettiin, ja joka pysyi matkassa mukana koko viikon ajan. Viikossa eteen tuli useita eri tilanteita, joissa huomattiin, kuinka kulttuurimme eroavat, mutta koska molemmat olemme kuitenkin melko pieniä länsieurooppalaisia maita, myös yhtäläisyyksiä oli löydettävissä.
Hollantilaiset ovat meihin suomalaisiin verrattuna paljon suorapuheisempia sekä välittömämpiä kommunikoidessaan verrattuna suomalaisiin. Suomalaiset monesti jäävät seuraamaan tilannetta ja jäävät taka-alalle arvioijan asemaan ennen kuin varovasti ilmaisevat mielipiteensä, kun taas hollantilaiset todennäköisemmin sanovat suoraan, mitä ajattelevat ja vasta sen jälkeen miettivät, mitä tuli sanottua. Tärkeää on muistaa, että kuten kaikki muutkin kulttuuriin liittyvät asiat, myös nämä esimerkit ovat vain karkeita yleistyksiä, eivätkä missään tapauksessa päde kaikkiin suomalaisiin tai hollantilaisiin.
Huomasimme useampaan otteeseen, että suomalaiset ovat vastuuntuntoisempia esimerkiksi mitä ohjeisiin tai sääntöihin tulee, kun taas hollantilaiset menevät enemmän fiiliksen mukaan ajattelematta sen enempää seurauksia. Suomalaisilla on myös sisäänrakennettuna jonkinlainen epäonnistumisen pelko, minkä takia heittäytyminen saattaa monesti olla haastavaa, ja vaatii paljon harjoitusta. Hollantilaisissa tällaista piirrettä ei ollut havaittavissa. Yksi hyvin arkinen, sekä konkreettinen, ero kulttuurien välillä on se, että Hollannissa lounas koostuu lähinnä kevyestä salaatista tai leivästä, kun taas me suomalaiset olemme tottuneet syömään kunnon lämpimän ruoan myös lounasaikaan. Olemme myös hyvin etuoikeutettuja Suomessa siinäkin mielessä, että saamme ilmaisen kouluruoan, tätä oikeutta ei Hollannissa nimittäin ole.
Kulttuurin ilmenemiseen vaikuttavat useat eri asiat kuten henkilön persoonallisuus sekä ympäristö ja ilmapiiri, minkä takia voi esimerkiksi olla, että jotkut suomalaisten tavat, kuten liikennevaloissa odottaminen, korostuvat ulkomailla, jossa paikalliset kävelevät vain tien yli sen ollessa vapaa, sillä paikallinen liikennekäyttäytyminen ja -kulttuuri ei ole yhtä tuttua kuin Suomessa, jossa monet tekevät samaa. Tästäkin esimerkistä siis huomaa myös sen, että emme todellisuudessa ole välttämättä niin erilaisia kuin voisi ensivaikutelman perusteella kuvitella. Toinen selkeä yhtäläisyys on, että sekä suomalaiset että hollantilaiset ovat henkilökohtaisiin asioihin kuten politiikkaan sekä rahaan liittyen melko yksityisiä eivätkä mielellään puhu aiheista kuin lähimpien ihmisten kanssa.
Kuva 10 ja 11: Delftin kampuksen ruokala sekä tyypillinen hollantilainen lounas
Hollannin koulujärjestelmä
ROC Mondriaanin koulu, jossa vierailimme, on osa alueellista koulutusjärjestelmää, ja suuri osa opiskelijoista tulikin Delftin kaupungin ulkopuolelta, osa jopa 1,5 h junamatkan päästä.
Koulutus vastaa tasollisesti Suomen ammattikoulua, mutta järjestelmässä ja opiskelumenetelmissä on silti eroja.
Suurin ero löytyy siitä, että Hollannissa koulutus toimii tasoittain; jo peruskoulussa on mahdollista valita aineista eri tasoja, jotka sitten myöhemmin vaikuttavat ammatillisen koulutuksen sisältöön ja kestoon, taso 1 kestää vuoden ja taso 4 3–4 vuotta. ROC Mondriaanissa tarjotaan liikunnan alalla koulutusta tasoilla 2–4.
Suomen tapaan ammatillisessa oppilaitoksessa valitaan osaamisalat ja valinnaiset tutkinnonosat, mutta valikoima on huomattavan erilainen. Hollannin järjestelmässä osaamisaloja ja valinnaisia on enemmän, ja ne ovat kohdennetumpia tiettyyn aihepiiriin kuin Suomessa. Tästä hyvänä esimerkkinä valinnaisten listasta löytyvä Football coach 1 and 2, joka nimensä mukaisesti keskittyy jalkapallon valmentamiseen. Suomessa vastaavaa kurssia ei tietenkään ole, ainakaan jalkapalloon kohdennettuna, vaan valmennusurasta haaveilevien on käytävä oma-aloitteisesti Palloliiton järjestämiä valmentajakursseja, tai pärjättävä LPT-tutkinnon valmennuksen osaamisalan, tai valmennuksen ammattitutkinnon opeilla.
Viikon aikana pääsimme tutustumaan hollantilaisiin opiskelumenetelmiin ja keskustelemaan paikallisten opiskelijoiden kanssa maiden välisistä eroista. Keskusteluissa nousi esille kerta toisensa jälkeen opiskelun maksullisuus Hollannissa. Yli 18-vuotiaiden on Hollannissa maksettava opinnoistaan, ja lisäksi kaikki opintomateriaalit ja koulupäivien ruokailut. Suomen malli ilmaisesta koulutuksesta ja erityisesti ilmaisista ruuista herättikin suurta ihmetystä opiskelijoiden keskuudessa.
Erityisesti Varalan opiskelijoille yllätyksenä tuli se, että koulupäiviä viikossa on useasti vain 3, tiistaista torstaihin. Muiden suomalaisten kanssa käydyissä keskusteluissa kävi kuitenkin ilmi, että sama käytäntö on käytössä myös esim. Vierumäellä.
Myös oppituntien rakenne oli meille Varalan opiskelijoille normaalista poikkeava. Istuimme luokassa kuuntelemassa luentotyylistä opetusta viikon aikana enemmän, kuin koko syksynä tähän mennessä. Meidän tapamme opiskella käytäntölähtöisesti oli hollantilaisille kuitenkin tuttu, mutta se tapahtuu pääasiassa harjoittelun yhteydessä, ja suurin osa koululla vietetystä ajasta kuluu luennoilla.
Erityistä hilpeyttä (tai ahdistusta) hollantilaisissa ja muissa suomalaisissa opiskelijoissa herätti tarinat Varalan dialogipiireistä ja akvaariokeskusteluista.
Opmerkingen