top of page

Oppia Hollannista 2.-7.11.2025 – mitä voimme tuoda Varalaan?

Marraskuun alussa Valmennuskeskuksen taitovalmentaja ja psyykkinen asiantuntija Aila Autio ja kaksoisuravastaava Pauliina Savijoki suuntasivat Hollantiin. Meillä oli ainutlaatuinen tilaisuus tutustua Hollannin huippu-urheilun toimintamalleihin Erasmus+ Job Shadowing -matkalla. Neljän päivän aikana kiersimme Papendalin, Rotterdamin ja Den Haagin TeamNL-keskuksia, tapasimme valmentajia, pedagogisia asiantuntijoita, urheilijoita ja koulujen henkilöstöä. Matka oli täynnä oivalluksia, joista osa haastaa meitä pohtimaan, miten voimme kehittää omaa toimintaamme Varalassa.

Pauliina, Aila, Marit, Wanda pyöräkierroksella Papendalissa.
Pauliina, Aila, Marit, Wanda pyöräkierroksella Papendalissa.

Urheilijan hyvinvointi – kokonaisuus ratkaisee


Hollannissa urheilijan hyvinvointi on nostettu keskiöön. Papendalissa pedagogiset asiantuntijat huolehtivat urheilijan arjesta – asumisesta, opiskelusta, elämäntaitojen kehittymisestä ja sosiaalisista suhteista. Ensimmäisen vuoden aikana urheilijoita tavataan säännöllisesti, jotta siirtymä uuteen ympäristöön sujuu turvallisesti. Tämä malli korostaa yksilöllistä tukea ja matalan kynnyksen kohtaamisia: esimerkiksi opinto-ohjaajan toimisto sijaitsee asuntolan sisääntuloaulassa, jotta yhteys säilyy luontevana.


Papendalissa urheilija elää kokonaisvaltaista arkea – harjoittelu, opiskelu ja elämäntaidot kulkevat käsi kädessä.
Papendalissa urheilija elää kokonaisvaltaista arkea – harjoittelu, opiskelu ja elämäntaidot kulkevat käsi kädessä.


Marion & Michelle toimivat Papendalin pedagogisina expertteinä. Keskustelut Michellen ja Marjonin kanssa avasivat, miten tärkeää on tuki urheilijan arjen jokaisessa vaiheessa.
Marion & Michelle toimivat Papendalin pedagogisina expertteinä. Keskustelut Michellen ja Marjonin kanssa avasivat, miten tärkeää on tuki urheilijan arjen jokaisessa vaiheessa.

Urheilijat itse painottivat, kuinka tärkeää on saada viesti: “mitä kuuluu?” – oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Avun pyytäminen ei ole helppoa, ja siksi ympäristön pitää tehdä siitä mahdollisimman helppoa. Tämä on ajatus, jonka voimme tuoda omaan arkeemme: miten varmistamme, että urheilija kokee olevansa kokonaisuutena huomioitu, ei vain suorituskykynsä kautta?


Olympiaurheilijat Myrthe Schoot ja Hilde Jager korostivat urheilijan yksilöllisen kohtaamisen merkitystä.


Kulttuurierot ja opit Hollannista

Vierailumme avasi silmiä myös kulttuurieroille. Hollannissa urheilun ja koulun yhdistäminen on rakennettu joustavaksi: urheilijalla on noin 20 tuntia opiskelua viikossa, ja koulun kalenteri muokataan harjoitusten mukaan. Thorbecken koulussa urheilijan identiteetin rakentaminen on osa opetussuunnitelmaa – kysymys “kuka olen urheilijan lisäksi?” on keskeinen jo varhaisessa vaiheessa.

Mielenkiintoista oli myös kuulla beach volley -pelaaja Lisan kokemuksia Yhdysvalloista: siellä psyykkinen valmennus ja joukkueen henkinen valmistautuminen ovat arkipäivää. Kiitollisuusharjoitukset ennen peliä tai nonverbaalisen viestinnän ymmärtäminen koetaan olennaiseksi osaksi suoritusta. Voisimmeko mekin ottaa näistä ajatuksista mallia?



“Winning Well”


Hollannissa tämä ajatus ohjaa kulttuuria: voittaminen ei ole vain tulostaululla, vaan myös siinä, miten urheilija voi hyvin ja kasvaa ihmisenä.


Verkostoituminen ja jatkoyhteistyö


Matka ei ollut pelkkää oppimista – se oli myös alku uusille yhteyksille. Keskustelimme jatkoyhteistyöstä TeamNL:n asiantuntijoiden kanssa ja suunnittelemme yhteistä Teams-tapaamista vielä ennen vuoden loppua. Lisäksi kiinnostus vierailla Varalassa oli vahvaa, joten voimme odottaa mielenkiintoisia kohtaamisia myös Tampereella.


Thorbecken koulussa urheilijan identiteetin rakentaminen on osa opetussuunnitelmaa – ‘Your talent. Your future.’
Thorbecken koulussa urheilijan identiteetin rakentaminen on osa opetussuunnitelmaa – ‘Your talent. Your future.’

Mitä seuraavaksi?


Matka vahvisti ajatusta siitä, että urheilijan kokonaisvaltainen tukeminen ei ole vain trendi – se on välttämättömyys. Meillä Varalassa on jo paljon hyvää, mutta voimme oppia lisää:

  • Miten vahvistamme pedagogista tukea urheilijan arjessa?

  • Voisimmeko rakentaa joustavampia ratkaisuja koulun ja urheilun yhdistämiseen?

  • Miten varmistamme, että urheilijan identiteetin rakentaminen otetaan osaksi kaksoisurakokonaisuutta?

Keskustelu jatkuu – ja toivomme, että tämä blogi herättää ajatuksia ja ideoita koko työyhteisössä.

 

Jos haluat keskustella lisää reissun ajatuksista, niin ota rohkeasti yhteyttä Ailaan ja Pauliinaan!

Kommentit


bottom of page