Atheneumista Atomiumiin: matka Belgian kaksoisurakäytäntöihin ja kulttuuriin; VUB 3.-7.11.2025, Krista Kyyrönen ja Kirsi Mänty

Bonjour Brussels!

Marraskuisena maanantaina lentokone nousi kohti korkeuksia Pirkkalasta suuntanaan Belgian pääkaupunki Bryssel. Koneen kyydissä belgialaiseen kulttuuriin ja urheilijoiden kaksoisuraan lähtivät tutustumaan Tampereen Urheiluakatemian korkea-asteen kaksoisura-asiantuntija Krista Kyyrönen yhdessä korkea-asteen akatemiayhteyshenkilönä toimivan SportUnin liikuntapäällikkö Kirsi Männyn kanssa.

Tavoitteemme Erasmus+ liikkuvuusjaksolle oli selkeä: tutustua belgialaiseen kaksoisuramalliin, kerätä ideoita Tampereen kaksoisuran kehittämistyöhön ja luoda kontakteja tulevia projekteja varten. Matka tarjosi paljon – niin uusia näkökulmia kuin myös muutaman yllätyksen. 

Ensimmäiset askeleet: Atheneum Boom ja belgialainen koulutusjärjestelmä

Tiistai alkoi pienellä yllätyksellä: Bookingin sekoilujen vuoksi aamupala ei kuulunut hotellin hintaan. Onneksi tämä jäi reissun ainoaksi sekoiluksi ja pääsimme aamiaisen jälkeen aloittamaan todella matkan. Suuntasimme metroon ja kohti Boomia, jossa sijaitsee liikuntapainotteinen toisen asteen oppilaitos Atheneum Boom. Tapasimme matkalla hostimme Vrije Universiteit Brusselsin liikuntatieteellisen tiedekunnan kansainvälisyyskoordinaattori Katrijn D’Herdtin ja hänen harjoittelijansa Christina Obermayerin, joka on opiskelijaurheilija. Hän yhdistää kaksoisurallaan kasvatustieteiden opinnot ultimaten pelaamiseen.

Päivän aikana opimme, että belgialainen koulutusjärjestelmä on monella tapaa yhdenvertainen – ei valintakokeita, ei sisäänottomääriä. Kaikki pääsevät opiskelemaan haluamaansa alaa, mikä kuulostaa upealta, mutta tuo myös omat haasteensa.

Atheneum Boomissa tutustuimme koulun tiloihin: pysyvä telinevoimistelusali, iso sisäliikuntahalli, jalkapallokenttä ja juoksurata. Uimahalli oli suljettu liian vähäisen käytön vuoksi. Erityisen kiinnostavaa oli kuulla, että opiskelijoilla on lajikokeita – voimistelu, uinti ja yleisurheilu kuuluvat vuosittaisiin testeihin. Entä sitten se kaksoisura? Siihen ei ole virallisesti ohjelmaa tai käytäntöä, mutta joustoja tehdään parhaan mukaan. Belgialaiset huipulle tähtäävät urheilijat hakeutuvat Top Sport Schooleihin, jotka muistuttavat Suomen urheiluoppilaitoksia, mutta ovat lajispesifejä. 

Kuva 1. Tutuimme toisen asteen oppilaitos Atheneum Boomiin.

Kuva 2. Kuvassa vasemmalta Christina Obermayer, Katrijn D’Herdt, Dominique & Steven (koulun liikunnanopettajat), Krista Kyyrönen ja Kirsi Mänty.

Kulttuuria ja vohveleita Brysselissä

Keskiviikko oli kulttuuripäivä, sillä tapaamiset ammattikorkeakoulun ja VUB:n liikuntakeskuksen kanssa peruuntuivat. Atomium, Euroopan parlamentti, kuninkaallinen palatsi, Grand-Place ja tietenkin belgialaiset vohvelit – kaikki tuli nähtyä. Askelia kertyi lähes 20 000, ja samalla saimme hyvän tuntuman Brysselin eläväiseen, mutta ajoittain ruuhkaiseen kaupunkikulttuuriin.

Kuva 3. Keskiviikon kulttuuripläjäys Brysselissä.

Sukellus kaksoisuraan: VUB:n malli

Torstaina ja perjantaina vierailimme Vrije Universiteit Brusselissa (VUB), jossa kaksoisurasta on pitkä 37 vuoden kokemus. Tapasimme paikallisen kaksoisuratiimin: professori Koen De Brandtin sekä väitöskirjatutkijat Loranne Smansin, Laura Spolveraton ja Lucas Van Ruyseveltin.

VUB:ssa on 142 opiskelijaurheilijaa ja selkeä prosessi:

Keskitetty yhteyspiste – jokainen urheilija käy aloituskeskustelun kaksoisuravastaavan kanssa.

Opintojen joustavuus – opinnot voi jakaa useammalle vuodelle ja joustoja kysytään nettipohjaisen lomakkeen kautta, jonka vievät professoreille keskitetysti kaksoisuravastaavat.

Mentorointi – jokaiselle urheilijalle nimetään mentori, usein toinen urheilija.

Tiivis seuranta ja luottamus – WhatsApp-viestit ja livenä tapaamiset luovat hyvän yhteyden.

Tutkimusperusteinen kehittäminen – kaksoisurayksikön sijaitessa yliopiston sisällä, tutkimukseen luonnollisesti keskitytään vahvasti.

Kuva 4. Teimme kierroksen VUB:n kampuksella. Kuten Suomessa, liikuntatieteellinen sijaitsee L-rakennuksessa.

Vaikka emme päässeet vierailemaan muissa korkeakouluissa, VUB:n kaksoisuratiimi pystyi kertomaan laajemmin koko Belgian korkeakoulujen tilanteesta. Pääosin muissa korkeakouluissa on olemassa kevyt toimintatapa opiskelijaurheilijoille. Usein se on nettilomake, jolla voi anoa poissaoloja ja joustoja opintoihin sekä mahdollisuus käyttää liikuntatiloja. Tämä on kuitenkin vain pintapuolista apua, eikä muualla ole saatavilla laajempaa tukea niin kuin VUB:ssa. Haasteena Belgiassa on se, että valtio ei rahoita kaksoisuratyötä lainkaan. Korkeakoulu saa pienen tuen valmistuvista opiskelijaurheilijoista, mutta VUB:ssa asia on ratkaistu hakemalla Erasmus+ Sport hankkeita, joilla rahoitetaan tutkimustyön lisäksi kaksoisuratukea.

Erityisen inspiroivaa oli Loranne Smansin tarina. Entinen lumilautailija yhdisti huippu-urheilun ja kliinisen psykologian opinnot kymmenen vuoden ajan VUB:ssa. Loranne korosti viestinnän ja yhteydenpidon merkitystä ja sitä, kuinka tärkeää oli identifioitua muuksikin kuin urheilijaksi – opinnot toivat tasapainoa ja uusia näkökulmia.

Kuva 5. Kuvassa vasemmalta Katrijn D’Herdt, Krista Kyyrönen, Loranne Smans, Laura Spolverato, Kirsi Mänty, Koen De Brandt ja Christina Obermayer.

Mitä viemme Suomeen?

Opimme, että Belgian malli ei ole täydellinen, mutta VUB:n käytännöt ovat huippuluokkaa. Meille jäi käteen monta ideaa:

·         Voisimmeko Suomessa ottaa käyttöön urheilijan tunnistamisen jo opiskelupaikan vastaanottovaiheessa?

·         Urheilijoiden mentoroinnin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen

·         Hyvät kontaktit kaksoisuran jatkokehittämiseen

Reissu päättyi yhteiseen illalliseen Koenin ja Lorannen kanssa – keskustelimme kulttuurieroista, kaksoisuran tulevaisuudesta ja siitä, miten voimme tehdä urheilijan polusta entistä sujuvamman. Palasimme Suomeen pää täynnä ajatuksia ja intoa viedä opit käytäntöön.

Belgialainen kaksoisuramalli opetti meille yhden tärkeän asian: mikään malli ei ole täydellinen, mutta avoin keskustelu ja yhteistyö vievät asioita eteenpäin.

 Kirsi & Krista