Vierailu Linziin: Yhteistyömahdollisuuksia ja tutustumista Itävallan kaksoisurajärjestelmään / Pauliina Savijoki ja Valtteri Sainio

Kaksoisuravastaava Pauliina Savijoki ja Tesoman urheiluyläkoulun urheilukoordinaattori Valtteri Sainio vierailivat Itävallan Linzissä helmikuussa 2026. Vierailu toteutettiin Erasmus + job shadow jaksona, jolla pääsimme seuraamaan talenttivalmentaja Martina Lackneria Talentezentrumissa, Linzissä, Itävallassa.

Valtteri Sainio, Martina Lackner, Pauliina Savijoki. Toisessa kuvassa lisäksi talenttivalmentaja Catina Ahrer

Vierailu Linzin Olympiakeskukseen ja talentezentrumiin avasi selkeän kuvan siitä, miten Itävallassa, juuri Linzissä rakennetaan urheilijoiden polkua aina alakoululaisista kohti huippuvaihetta. Kokonaisuus oli hyvin organisoitu, konkreettinen ja arkeen ankkuroitunut – ja tarjosi useita näkökulmia myös Suomalaisen järjestelmän kehittämiseen. Malli on poikkeuksellinen myös Itävallassa.

Keskuksessa on oma valmentajakoulutus                                               Olympiakeskus

1. Selkeä talenttivalmennuksen rakenne

Linzissä talenttivalmennus alkaa jo varhain ja järjestelmä keskittyy potentiaalisten menestyjien tunnistamiseen jo aikaisessa vaiheessa. Valinnat perustuvat vuosittain järjestettäviin testipäiviin, joissa arvioidaan fyysisiä ominaisuuksia ja lajivalmiuksia. Testien perusteella muodostetaan 10-vuotiaista noin 20 urheilijan urheiluluokka, joka osallistuu seuraavien neljän vuoden aika talentezentrumin toimintaan.

Harjoittelu etenee portaittain:

• 5.–6. luokat: yleisiä fyysisiä harjoituksia kerran viikossa

• 7. luokalta eteenpäin: mukaan lajiharjoitukset

• Ylemmälle asteelle siirryttäessä: neljä harjoitusta viikossa, joista osa fysiikkaa ja osa lajiharjoituksia

• Ylemmällä asteella urheilijoiden vuosittainen luokittelu (Elite–Promising–Basic) ohjaa asiantuntijapalveluiden määrää

Selkeä rakenne ja yhtenäinen valmennuslinja muodostavat kokonaisuuden, jossa polku on urheilijalle helposti hahmotettava ja valmentajille suunnitelmallinen. Lajivalmentajat osallistuvat aktiivisesti fysiikkaharjoitustuntien sisällön suunnitteluun ja sopivat tarpeista yhdessä talenttivalmentajien kanssa.

Keskus on uudistettu 10 vuotta sitten ja siellä on hyvät edellytykset monen lajin harjoitteluun

2. Pienet ryhmäkoot – laadun edellytys

Sekä harjoituksissa että koululiikunnassa ryhmäkoot olivat huomattavan pieniä, usein noin 10 urheilijaa yhtä valmentajaa kohden. Tämä mahdollisti yksityiskohtaisemman ohjauksen, turvallisemman harjoitusympäristön ja monipuolisemman harjoittelun.

Pieni ryhmäkoko korostui erityisesti fysiikkaharjoituksissa, joissa valmentajat ja lajivalmentajat olivat aktiivisesti yhtenä tiiminä: he valitsivat painopisteet yhdessä ja muokkasivat harjoitussisältöä sen mukaan, millaisia urheilijoita ryhmään kuului. Tämä teki harjoittelusta selkeää ja tavoitteellista – ja osoitti, miten paljon ryhmäkoon hallinta vaikuttaa kokonaisuuden laatuun.

Judovalmentajat Alexander Klaus-Sternwieser ja Michael Winkler

3. Koulun ja urheilun saumaton yhteistyö

Vierailu yhteistyökouluun konkretisoi, kuinka vahvasti koulut ovat osa talenttijärjestelmää. Kouluilla on suuri autonomia ja mahdollisuus muokata rakenteita urheilijoiden tarpeisiin:

• kouluilla on omat koulukoordinaattorit, jotka pitävät yhteyttä talentezentrumiin

• koulu mahdollistaa joustavat poissaolokäytännöt kilpailujen ja leirien vuoksi

• koululla on mahdollisuus säätää ryhmäkokoja turvallisuuden ja oppimisen varmistamiseksi

• koululla on jopa 23 liikunnanopettajaa, mikä vahvistaa laadukasta arjen toimintaa

Rehtorin mukaan yhteistyö Olympiakeskuksen kanssa on toimivaa, ja urheilijat ovat usein koulun parhaimpia oppilaita. Toiminnan edellytyksenä korostui luottamus ja sujuva vuorovaikutus.

Yhteistyökoulu Geog von Pauerbach. Rehtori Herbert Kirschner ja urheilukoordinaattori Markus Hintterreihner 

Yhteenveto: Yksinkertaista, mutta vaikuttavaa

Linzissä kaksoisuramalli rakentui kolmesta selkeästä peruspilarista:

1. Jäsennelty ja läpinäkyvä polku urheilijan alkutaipaleelta toisen asteen vaiheeseen; paljon perustekemistä ja pohjan luomista aikaisessa vaiheessa

2. Pienet ryhmäkoot, jotka mahdollistivat laadukkaan ja turvallisen harjoittelun

3. Tiivis kouluyhteistyö, jossa taustatoimijat puhuvat samaa kieltä

Nämä tekijät loivat ympäristön, jossa nuoren urheilijan arki oli johdonmukaista, tuettua ja tavoitteellista. Vierailu osoitti, että vahva rakenne ja toimijoiden välinen luottamus voivat tuottaa järjestelmän, joka tukee urheilijan kehitystä huomattavan tehokkaasti. Suomalainen kaksoisuramalli mahdollistaa samat mahdollisuudet laajemmalle joukolle ja resurssit jakaantuvat sen myötä. Linzissä pienempi joukko saa aikaisemin huomattavasti suuremman panostuksen.

Alexander Tichy VÖN organisaatiosta, joka toimii talenttiohjelman koordinoijana koko Ylä Itävallassa